minä, piste

edessäni on kokonainen sivu tyhjää.

voisin luoda siihen maailmoja.

jos osaisin

useimmiten kuvailen sitä, kun istun parvekkeella
tuolissani. juon ja tupakoin. kuvaan tapahtunutta.
annan itsestäni kuvan, että olisin jotenkin

nukun yöni huonosti
tai oikeastaan, en nuku öisin. haluisin sanoa heräileväni unistani.
mutten heräile tai uneksi.
valehtelu on suurin osa runoutta.

teen kolmivuorotyötä. en silti tee aamuja.
en pidä aamuista. ne ovat liian kirkkaita.
koko kaupunki tuoksuu aamuisin vieraalta.
nykyään en pidä edes yksin juomisesta. tylsistyn itseni seurassa.
lauseena tuokin on turha. kuten selittelykin.

yritän kuvata tällä sitä, mitä olen. edes jotain osaa itsestäni.
viimeisen lauseen haluan jättää tyhjäksi. ilman pistettä

voisin rakentaa sen varaan.