Sänkyni ylitse lensi lokkeja tänäyönä
hauraat, niin sinisen harmaat siivet
etten olisi vetenikään kuvitellut
antautuvan niin helposti niiden huutojen alle
Pitkät, kauniit siivet kuin veteen piirrettyinä rajoina
laskeutuivat kauemmaksi
siinä sinisiä valoja heijastaneessa meressä
oli ruosteenpunaisia luotoja
ja sydämen muotoisia kuita
jos me olisimme unkesineet vielä hetkekenkään kauemmin
saattaisimme hitaasti unohtaa olevamme kaloja
eivätkä kalat osaa koskaan lentää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
