Synkkyys porautuu sydämeeni,
viha soluttautuu rakkauteeni.
Miksi se alkaa taas?
Miksi se kaikki hyvä jota odotin ei tullutkaan?
Sanasi ja tekosi satuttaa,
ne vetää minua taas sinne pimeään paikkaan
josta jo kerran pääsin pois.
En halua sinne takaisin.
Nyt ei vaan enään taida auttaa vaikka sua rakastaisin.
Hiljaa kyyneleet taas poskilleni valuu,
puristan kädet nyrkkiin,
liikaa taas sattuu.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
