Turhautuminen
osaa lamaannuttaa,
minimalisoida
kekseliäisyyden
nälkiintyneen
ahneen
ainahan
sitä odottaa
kaunista
hyvää ja oikeaa
sen sijaan,
että odottaa
ajan pääsevän
ohitseen
porvarillisen
tekopyhyyden
iskeä
paskamaisuus
moraalinen
täydellisyys
arjen olohuoneen
kulmakiveksi
täytyykö
olla ja
omistaa
imelät
lapsenkasvot
ollakseen idiootti
joka ei
vastusta
pane mitään
kyseenalaiseksi
se vieteri
venyy ja
vetää
typerää vihaa
sisäänsä
kaaos
muuttuu pikku
hiljaa
petollisuuteen
aalto
toisensa
perään
murtuu
epäjärjestykseen
ilman omaa
suuntaa
ja päämäärää
pelkkä osuva
ajatus osaa
tehdä onnea
peluri,
joka
jokaisesta heitostaan
tietää
voittavansa
keskeyttäessään
todellisuuden
matkiessaan
jatkuvuudessa
muuttuvaa
luontoa
kaikki tapahtuu
kielen kärjellä,
koettu, tehty
ja
kärsitty yhdistetään
kokemattomuuteen
joskus se
tuntuu
siltä kuin
pitäisi
palata siihen
pisteeseen,
jossa
toivoisi
muistin
lakkaavan toimimasta
mahdollisuus
huvittaa itseään,
mitään
muistamatonta
sateen maaginen
ääni,
kuinka se
rummuttaa
terassille
puhuu hiljaisella
äänellä,
vetääkseen henkeä
tavalla,
joka muistuttaa
kykyäsi
sytyttää yölamppu
pelkällä
kosketuksen
tunteella
paksuilla huulilla
on sellainen
sofistikoitu
kyky
ajan sieppaamiseen
miten helppoa
oli
liimata
katse omaani
ottaa kaikki
keskelle
elämää
avata ja
lukita
antaa pantti
sitoumukselle
enkä minä
kysynyt
kyseenalaistanut
alastomuus
vuoteen
päällisillä
laittaa
kädet
kaulalle
vahvalle ja
herkälle
katsoin
varomastakin
päästyäni
katsoin
miten ilmeikkyys
hämmensi
elämänhalua
väliin sokeaa
vaistomaista
ja joskus niin
mistään
piittaamatonta
mutta jos
halu näkee
reisien välistä
tumman karvan
sisältä
se unohtaa
kauniin
kaulan
siirtyen
eläimellisen voiman
ja herkkyyden
alueille
unohtaen järjestyksen
ja päästäen
salakuljetustavaroiden
äärelle
niitä,
joita piilotellaan
uskotellaan
ne mielenkiinnottomiksi
kunnes
tapahtuu
koristautuminen
viettely ja
arvoituksellisuus
oikein
huudetaan
käsinkosketeltavaksi
vartalonmukainen
vankila puretaan
liivien ja
housujen
kahleista
ja verhotaan
silkkiin ja
muihin
intiimiyksiin
hassua kuinka
ihmisistä
jää kummallisia
pieniä
muistipaloja
miten hyvältä
kaikki
tuntuu
miten taivaalla
vanuva
pilvi
voi
olla
muistuttamassa
miten sen
himo
pitää
elossa
se riittää,
kun sydän
värähtelee
antaa ja
saa
vastakaikua
voi kuinka
rakastin
ja
rakastan sitä
viattoman
polttavaa kaipuuta
se riittää
auringon
nousuun
aamuun
sinulle ja
minulle
ja vaikka
se hukuttaisi
tämä paikka
kyyneliin
nöyrin kiitos,
rakkaudesta
kuka haluaisi
keskeyttää
sellaisen
tarinan
ei kukaan
tänä yönä
soittaessamme
hyräillen
a whiter shade
of palea
osaa lamaannuttaa,
minimalisoida
kekseliäisyyden
nälkiintyneen
ahneen
ainahan
sitä odottaa
kaunista
hyvää ja oikeaa
sen sijaan,
että odottaa
ajan pääsevän
ohitseen
porvarillisen
tekopyhyyden
iskeä
paskamaisuus
moraalinen
täydellisyys
arjen olohuoneen
kulmakiveksi
täytyykö
olla ja
omistaa
imelät
lapsenkasvot
ollakseen idiootti
joka ei
vastusta
pane mitään
kyseenalaiseksi
se vieteri
venyy ja
vetää
typerää vihaa
sisäänsä
kaaos
muuttuu pikku
hiljaa
petollisuuteen
aalto
toisensa
perään
murtuu
epäjärjestykseen
ilman omaa
suuntaa
ja päämäärää
pelkkä osuva
ajatus osaa
tehdä onnea
peluri,
joka
jokaisesta heitostaan
tietää
voittavansa
keskeyttäessään
todellisuuden
matkiessaan
jatkuvuudessa
muuttuvaa
luontoa
kaikki tapahtuu
kielen kärjellä,
koettu, tehty
ja
kärsitty yhdistetään
kokemattomuuteen
joskus se
tuntuu
siltä kuin
pitäisi
palata siihen
pisteeseen,
jossa
toivoisi
muistin
lakkaavan toimimasta
mahdollisuus
huvittaa itseään,
mitään
muistamatonta
sateen maaginen
ääni,
kuinka se
rummuttaa
terassille
puhuu hiljaisella
äänellä,
vetääkseen henkeä
tavalla,
joka muistuttaa
kykyäsi
sytyttää yölamppu
pelkällä
kosketuksen
tunteella
paksuilla huulilla
on sellainen
sofistikoitu
kyky
ajan sieppaamiseen
miten helppoa
oli
liimata
katse omaani
ottaa kaikki
keskelle
elämää
avata ja
lukita
antaa pantti
sitoumukselle
enkä minä
kysynyt
kyseenalaistanut
alastomuus
vuoteen
päällisillä
laittaa
kädet
kaulalle
vahvalle ja
herkälle
katsoin
varomastakin
päästyäni
katsoin
miten ilmeikkyys
hämmensi
elämänhalua
väliin sokeaa
vaistomaista
ja joskus niin
mistään
piittaamatonta
mutta jos
halu näkee
reisien välistä
tumman karvan
sisältä
se unohtaa
kauniin
kaulan
siirtyen
eläimellisen voiman
ja herkkyyden
alueille
unohtaen järjestyksen
ja päästäen
salakuljetustavaroiden
äärelle
niitä,
joita piilotellaan
uskotellaan
ne mielenkiinnottomiksi
kunnes
tapahtuu
koristautuminen
viettely ja
arvoituksellisuus
oikein
huudetaan
käsinkosketeltavaksi
vartalonmukainen
vankila puretaan
liivien ja
housujen
kahleista
ja verhotaan
silkkiin ja
muihin
intiimiyksiin
hassua kuinka
ihmisistä
jää kummallisia
pieniä
muistipaloja
miten hyvältä
kaikki
tuntuu
miten taivaalla
vanuva
pilvi
voi
olla
muistuttamassa
miten sen
himo
pitää
elossa
se riittää,
kun sydän
värähtelee
antaa ja
saa
vastakaikua
voi kuinka
rakastin
ja
rakastan sitä
viattoman
polttavaa kaipuuta
se riittää
auringon
nousuun
aamuun
sinulle ja
minulle
ja vaikka
se hukuttaisi
tämä paikka
kyyneliin
nöyrin kiitos,
rakkaudesta
kuka haluaisi
keskeyttää
sellaisen
tarinan
ei kukaan
tänä yönä
soittaessamme
hyräillen
a whiter shade
of palea
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=OQyFixb54JU
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Etenkin tämä osui ja upposi:
"voi kuinka
rakastin
ja
rakastan sitä
viattoman
polttavaa kaipuuta
se riittää
auringon
nousuun
aamuun
sinulle ja
minulle
ja vaikka
se hukuttaisi
tämä paikka
kyyneliin
nöyrin kiitos,
rakkaudesta"
Kaunis, aistillinen, kiihkeä, kaipaava runo, hieno.
Vuosien takaiset muistot ovat peruspilari tähän hetkeen.
Sivut