Ehdotin nurkkapöytää
illansuussa kesä vielä viilenee
minun askeleeni juoksevat perässäsi
kaipaavat vapauttaan
suurkaupungin valoista haaveilin
vihreän teekuppini yli huokailin
pohdin seuraavia sanoja, vaikkei tarvitsisi
tässä sinulle se mitä minä olen
lintuja ja puistonpenkki
olen jossain vielä piilossa
ja vaikka keskustelusävy välkkyy pastelleja
tässä sinulle kaikki se mitä en ole
kuinka kerron sen
olen alussa ja lopussa
tässä ja tuolla
enkä koskaan riittävän lähellä
vaikka maalipinta oli lohkeillut
vaikka kaikki oli väärin
toivoin sadetta
sitä joka koskettaa sydäntä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
