Taas huomaan tuntevani
niitä erilaisia
kyyneleenmaisia, kouristavia
paukutan sitä joka intohimoni huutaa
Näin keltaisia
kirjamaisia vihkojani kiemuraisia
jotka eilisen tummaa vuotaa
Maailma on meitä varten
sitä joka on ihoni alla
valmiina uudeksi ruveksi
Pitkät kyntesi saavat mut silti luoksesi
kosteat huulesi, tumma olkinen tukkasi
Meren takana myyn sulle kaikkeni
vaan jotta pääsen autosi takapenkille elokuviin
jalat ilmaan
jotta pää ryskyää
ja jalat alle
päätä ryskyttää
Tää maailma on meille
muttei tänään
koska mulle sanotaan, että kaikki ei oo okei
näen ulapan takana hiekkaa
siellä on saari
ehkä taivaskin
kysyin ollaanko me samasta?
ehkei tänään, vastasit
nyt menen ja kirjoitan sulle lisää
otan sulta lisää
nostan jalat ilmaan
taas koskettivat ruosteiset sanasi
kova kosketuksesi, harhaileva katseesi
brutaaleiden käsiesi kyyneleet
oma valkoinen huuleni, musta käsivarteni, tyhjä kuoreni
sä uppoat sinne jos et nyt pidä kiinni
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mitä mäkin kirjoitin mustangista, vaikken tätä vielä lukenutkaan tai nähnyt! Hahha! Mitä vitjaa?!
"Eilisen tummaa vuotaa", ihanasti sanottu!!
Tää on ihana runo! Ihan rakastan vallan! Miten voi olla noin upea lopetus. Voi mahtis..
Pink Floyd sopii ihan liian hyvin tähän nyt.. OMG..
Kauniisti soljuvia sanoja, lauluja ja tunteita. Ja USA.