Vielä joskus teen joulun

"Vielä joskus teen itselleni joulun"

Vielä joskus teen itselleni joulun
Siinä joulussa ei ole murhetta
Ei rikkinäistä kotia
Vihaisia sanoja tai sanomatta jätettyä vihaa
Ei pettymystä

Vielä joskus teen itselleni joulun
Maata peittää lumi ja kuura
Jätkänkynttilät valaisevat hirsimökin pihaa
Ikkunasta kurkistaa poika
Silloin pöydät notkuvat rakkaudesta

Vielä joskus teen itselleni joulun
Rakastamani vaimon kanssa
Lasteni leikkiessä kuusen ympärillä
Isovanhempien hymyillessä lieden viereltä
Minä nojatuolissa
Sylissäni tyttö pieni,
kuopus, rakas

Vielä joskus teen itselleni joulun
Hän nostaa pojan ikkunalta ja katsoo minuun kauniilla silmillään
Puhtaalla hymyllään
Täyteläisyydellään
Hän rakastaa minua ja minä häntä
Tiedän sen

Vielä joskus teen itselleni joulun
Enää ei tarvitse epäillä
Ei suorittaa ei pettyä
Tässä sydämeni lepää
Rakkaani sylissäni lasten avatessa lahjoja
Oman lahjani olen jo avannut
Se on tässä
Koti

Vielä joskus teen itselleni joulun