on aika haaveiden,
ne tuudittaa mut unehen.
haaveissain mä lennän pois,
jonnekkin missä hyvä olla ois.
näen itseni olevan yksin,
rannalla meren.
kuulen ystävän kuiskauksen,
se on niin hiljainen ja hentoinen.
sanat joita minulle sanotaan,
hukkuvat meren kohinaan.
hymyillä vapaasti saan,
elänhän omaa unelmaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis, 'hetken pysäyttävä' runo. Valitettavasti kaipaisin kovasti isoja alkukirjaimia, kun tuuppaan olemaan siinä asiassa aina niin tarkkana.