Piironginlaatikon sulkakynä
Piironginlaatikosta löydän
hiljaisesti uinuvan sulkakynän,
josta aamun ensimmäiset auringonsäteet kimaltavat
suoraan silmiini, häikäistyn
Katselen pehmeitä haituvia
tuon hiljaa uinuvan sulkakynän,
jonka kerran rosoiselta kalliolta nukkumasta löysin,
se sulta kadonnut oli
Heitän ilmaan pienen sulkakynäni
Nappaan sen käsiini ja sivelen ohimoasi
Suljet syylisi minut ja laulat,
ettet tahdo koskaan minusta erota
Kurotan ylös ja nappaan tuon
hiljaisesti uinuvan sulkakynän
kädestäsi, koska tahdon suojella meitä vaaroilta,
koska emme ole turvassa
Heitän ilmaan pienen sulkakynäni
Nappaan sen käsiini ja sivelen ohimoasi
Suljet syliisi minut ja laulat,
ettet tahdo koskaan minusta erota
Heitän ilmaan pienen sulkakynäni
Nappaan sen käsiini ja sivelen ohimoasi
Suljet syliisi minut ja laulat,
ettet tahdo koskaan minusta erota,
ettet tahdo koskaan minusta erota,
erota
Piironginlaatikkoon suljen pienen
hiljaisesti uinuvan sulkakynän,
josta aamun ensimmäiset auringonsäteet kimalsivat
suoraan silmiini, häikäistyin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi