Minä olen syksyn keiju.
Koen kuuluvani myrskyn lapsiin.
Seison kuilun reunalla odottaen.
Odottaen tuulta.
Ja mitä minä saan?
Haulia vatsani täyteen.
Kylmästä raudasta taottuja
illuusion tappajia.
Sinun syysi on että
minun vatsaani sattuu
minun rintaani kylmää
Oksennan totuutta.
Uhkun sitä.
Syleilen maailmaa
ja vihaan sinua.
Selite:
Luovuus on katoava luonnonvara.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kipeä runo mutta voimakas.
Syksyn keiju minä kanssa myös.
Syntymäonnea. =)