minä teen tätä liian harvoin;
seison aamun alastomassa valossa alusvaatteisillani ja tunnen sen hyväilyn kylkiluillani, jotka eivät näy liikaa vaan juuri sopivan seksikkäästi sillä tapaa kuin me olemme aina unelmoineet, ne kertovat että minä olen laiha, juuri sopivan laiha, niin että minä saan juuri ja juuri kerättyä löysää ihoa käteeni sanoakseni olevani pullea, liian suuri, dieetin tarpeessa.
Mustat rintaliivit ovat pitsiset, seksikkäät, kuumat. Tällaisessa valossa ne saavat rintani näyttämään kahdelta kypsältä hedelmältä, persikalta vaikka, mutta kermanvaalealta, tällaisina hetkinä minä ymmärrän miehiä, sitä kuinka he katsovat ja tilaisuuden tullen koettavat, sitä mikä heitä kiihottaa, tai miksei naisiakin, en minä ole homofoobikko, minä olen vain hetero.
Tämä pysähtynyt hetki pitää sisällään liian paljon.
tiedän että pojat rakastaisivat minua jos olisin heidän
alusvaatteisillani
mutta minä en ole sellainen tyttö.
toisaalta olen huomannut hetkittäin
pikkuhiljaa, alitajuntaisesti
"onhan tämä jo kolmas kerta kun pelkään olevani raskaana"
minä alan olla sellainen tyttö.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Outo fiilis iski tästä,
toi viimeinen lause tuli yllätyksenä.
Sitä ei osannut odottaa lopuksi.
Toi toinen säe oli hyvä, mua alko hirveesti hymyilyttään se.
Kerrot tosi hyvin asioista joita ei ole kulutettu puhki, tykkään kun näissä runoissa on jotain uutta ja erilaista.
Oih, nätti. Mie en tiie, mut tää kuuloti hyvälle. :) Erittäin onnistunutta tekstiä.