synkkyys avaa silmät
valonarat
kiroaa jopa sumuista häivevaloa
valoisuus sulkee omansa
toivoen hyvää
rukoillen parasta, turhaan..
sydämistään molemmat
jo vähän luovuttaneet
toivottomina, eihän tämä tästä..
syksyn hämärä
kumpaakin
tyydyttää, kuitenkin..
valonarat
kiroaa jopa sumuista häivevaloa
valoisuus sulkee omansa
toivoen hyvää
rukoillen parasta, turhaan..
sydämistään molemmat
jo vähän luovuttaneet
toivottomina, eihän tämä tästä..
syksyn hämärä
kumpaakin
tyydyttää, kuitenkin..
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hämärä on hämärää, eikä se koskaan tyydytä... hyvä runo silti
Sivut