Ritaripingviini (luonut: Puolakka, editoinut: Puolakka)
Ritaripingviini oli rohkea, urhea ja ystävällinen.
Eräänä päivänä Ritaripingviini oli wadlaamassa, kun se kuuli hätäistä vaikerrusta.
Se näki viisi keisaripingviinivauvaa, joita pelikaani uhkaili.
Ritaripingviini wadlasi rohkeasti pelikaania kohti. Ritaripingviini otti silakkamiekan tupista. Hän uhkaili pelikaania ja huusi: "Jätä ne vauvat rauhaan!" Pelikaani ei suostunut. Se isotteli Ritaripingviinille ja alkoi uhata vauvapingviinejä. Ritaripingviini vei miekan lähelle pelikaanin leukapussia ja melkein kosketti terällä sitä. Pelikaani säikähti ja lensi pois.
Vauvat palasivat turvallisesti äidin ja isän luo. Mutta pelikaanilla oli kosto mielessä. Se mietti kostoa pari vuotta ja palasi Ritaripingviinin kotialueelle. Pelikaani koputti Ritaripingviinin ovelle ja äkkiä juoksi pois. Ritaripingviini avasi oven: ei nähnyt ketään. Sitten Ritaripingviini kuulu rapinaa. Se rapina oli lähellä. Ritaripingviini otti hänen silakkamiekkansa varalta mukaan. Sitten Ritaripingviini meni etsimään sitä rapinaa. Hän käveli Jäätikkömetsään. Pelikaani hyökkäsi Ritaripingviiniin kiinni takaapäin ja piti häntä vankina isoilla siivillään. Ritaripingviini tiputti miekkansa. Siitä kuului kolina. Ne viisi keisaripingviinivauvaa, joita pelikaani oli uhkaillut pari vuotta aikaisemmin, tiesivät miltä Ritaripingviinin miekka kuulosti, kun terä osuu jäähän. Sitten he tajusivat, että pelikaani oli hyökännyt Ritaripingviinin kimppuun. He ottivat kännykän mukaan. He alkoivat äkkiä wadlata siihen suuntaan, josta ääni oli kuulunut.
Ritaripingviini alkoi huutaa: "Apua!" Viisi pingviinivauvaa löysi Ritaripingviinin, ja he ottivat silakat esille takkiensa taskuista. He wadlasivat ripeästi pelikaanin kimppuun. He kaikki alkoivat mätkiä pelikaania silakoilla tosi kovaa pitkin kehoa. Ritaripingviini pääsi pois pelikaanin otteesta. Vauvat pitivät pelikaania kiinni.
Yksi vauvoista antoi Ritaripingviinille heidän kännykän. Ritaripingviini soitti poliisit. Poliisit tulivat ja pidättivät pelikaanin. Pelikaania syytetiin uhkauksesta kahdesti peräkkäin ja ehkä murhayrityksestä. Pelikaani sai loppuikänsä vankeutta. Ritaripingviinistä ja viidestä vauvapingviinistä tuli parhaat kaverit loppuiäksi.
Loppu.
Tekijänoikeudet: Pete Puolakka sekä Paula Puolakka.
(Erilliset julkaisuoikeudet on Pete Puolakka luovuttanut omasta puolestaan vuoden 2024 keväästä alkaen Paula Puolakalle.)
Pete Puolakka osallistui "Ritaripingviini" tarinalla vuoden 2024 Napero-Finlandiaan: kirjoituskilpailuun tuli 2576 kilpailutekstiä, ja Peten tarina oli parhaassa viidenneksessä.
Vuonna 2021 Pete voitti ainoana alaikäisenä osallistujana Kauhajoen kaupungin järjestämästä Kriuhnaasu/Bertan silta -tarinakilpailusta palkinnon tarinallaan "Kalaparty" sekä ansaitsi vuonna 2022 kunniamaininnan Lastensuojelun keskusliiton Turvallisuus on... -kirjoituskilpailusta. Hän sijoittui myös kolmanneksi Slover Libraryn (Norfolk, Virginia, USA) luontovalokuvauskilpailussa.
Ritaripingviini oli rohkea, urhea ja ystävällinen.
Eräänä päivänä Ritaripingviini oli wadlaamassa, kun se kuuli hätäistä vaikerrusta.
Se näki viisi keisaripingviinivauvaa, joita pelikaani uhkaili.
Ritaripingviini wadlasi rohkeasti pelikaania kohti. Ritaripingviini otti silakkamiekan tupista. Hän uhkaili pelikaania ja huusi: "Jätä ne vauvat rauhaan!" Pelikaani ei suostunut. Se isotteli Ritaripingviinille ja alkoi uhata vauvapingviinejä. Ritaripingviini vei miekan lähelle pelikaanin leukapussia ja melkein kosketti terällä sitä. Pelikaani säikähti ja lensi pois.
Vauvat palasivat turvallisesti äidin ja isän luo. Mutta pelikaanilla oli kosto mielessä. Se mietti kostoa pari vuotta ja palasi Ritaripingviinin kotialueelle. Pelikaani koputti Ritaripingviinin ovelle ja äkkiä juoksi pois. Ritaripingviini avasi oven: ei nähnyt ketään. Sitten Ritaripingviini kuulu rapinaa. Se rapina oli lähellä. Ritaripingviini otti hänen silakkamiekkansa varalta mukaan. Sitten Ritaripingviini meni etsimään sitä rapinaa. Hän käveli Jäätikkömetsään. Pelikaani hyökkäsi Ritaripingviiniin kiinni takaapäin ja piti häntä vankina isoilla siivillään. Ritaripingviini tiputti miekkansa. Siitä kuului kolina. Ne viisi keisaripingviinivauvaa, joita pelikaani oli uhkaillut pari vuotta aikaisemmin, tiesivät miltä Ritaripingviinin miekka kuulosti, kun terä osuu jäähän. Sitten he tajusivat, että pelikaani oli hyökännyt Ritaripingviinin kimppuun. He ottivat kännykän mukaan. He alkoivat äkkiä wadlata siihen suuntaan, josta ääni oli kuulunut.
Ritaripingviini alkoi huutaa: "Apua!" Viisi pingviinivauvaa löysi Ritaripingviinin, ja he ottivat silakat esille takkiensa taskuista. He wadlasivat ripeästi pelikaanin kimppuun. He kaikki alkoivat mätkiä pelikaania silakoilla tosi kovaa pitkin kehoa. Ritaripingviini pääsi pois pelikaanin otteesta. Vauvat pitivät pelikaania kiinni.
Yksi vauvoista antoi Ritaripingviinille heidän kännykän. Ritaripingviini soitti poliisit. Poliisit tulivat ja pidättivät pelikaanin. Pelikaania syytetiin uhkauksesta kahdesti peräkkäin ja ehkä murhayrityksestä. Pelikaani sai loppuikänsä vankeutta. Ritaripingviinistä ja viidestä vauvapingviinistä tuli parhaat kaverit loppuiäksi.
Loppu.
Tekijänoikeudet: Pete Puolakka sekä Paula Puolakka.
(Erilliset julkaisuoikeudet on Pete Puolakka luovuttanut omasta puolestaan vuoden 2024 keväästä alkaen Paula Puolakalle.)
Pete Puolakka osallistui "Ritaripingviini" tarinalla vuoden 2024 Napero-Finlandiaan: kirjoituskilpailuun tuli 2576 kilpailutekstiä, ja Peten tarina oli parhaassa viidenneksessä.
Vuonna 2021 Pete voitti ainoana alaikäisenä osallistujana Kauhajoen kaupungin järjestämästä Kriuhnaasu/Bertan silta -tarinakilpailusta palkinnon tarinallaan "Kalaparty" sekä ansaitsi vuonna 2022 kunniamaininnan Lastensuojelun keskusliiton Turvallisuus on... -kirjoituskilpailusta. Hän sijoittui myös kolmanneksi Slover Libraryn (Norfolk, Virginia, USA) luontovalokuvauskilpailussa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
