Kun olen vanha ja ryttyinen,
iho rypistettyä paperia,
niin haurasta,
että pelkkä kosketus voi ihon hajottaa,
tuhota kappaleiksi.
Vaikka iho repeilee,
haluan silti kosketusta,
tuntea lämmön poskellani.
Haluan painaa kätesi poskeani vasten,
tuntea sen lämmön ja pehmeyden,
sulkea silmät ja varastaa sen hetken.
Säilöä sen muistoihin,
jotka haprastuu,
muuttaa muotoaan,
lopulta ikuiseksi ajoiksi katoaa.
Haluan haalia sitä muistoa niin kauan,
kuin vain voin.
Suothan minulle sen,
hetken lämmön,
muiston suloisen?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
