Saan sateessa hahmoni takaisin
sormilehtisen hipaisu hämärässä
havuilla käy häivähdys
näkyväksi tulemisen odotusta
Pyytämättä
hän pysähtyy ja sammuttaa valonsa
tähyää metsään
raottaa aikaa, jolloin uskotaan avaraan
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut