Hiutaleiden hiljainen keveys
koettaa peittää alleen apeutta,
kun lumi pyydystää talviset päivät.
Ei ole lempeämpää turruttavaa kylmyyttä,
viileämpää sinervää varjoa.
Kohmeiset sormenpääni
huutelevat kankeina hihojensuilla,
mutta lämpö on siellä,
missä sinä olet.
Täällä jäisillä aavoilla
asuu jokunen haalennut unelma,
usein kylmiä ajatuksia
tulettomilla talvisijoillaan,
eikä lämpö pysy sisälläni.
On vain huurteisia hajanaisia ajatuksia
yksinäisiä latuja ja katkenneita korsia,
puuterilunta ja hankien äänettömyys.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit