Ruusu

Tulit luokseni
Kädessäsi ruusu
Kaunis vaaleanpunainen

Säästä se
Sanoit ja loit kauniin hymyn
Nauroin
Pitkästä aikaa puhtaasta onnesta
Nähdään viikonloppuna, sanoit
ja veit minut kotiin

Odotin perjantaita
Torstai yönä en nukkunut
Kirjoittelin kanssasi
Kutsuit minua pikkutytöksesi
Se tuntui hyvältä

Lopulta tuli perjantai
Saavuin ystävieni kanssa
Otit vastaan kauneimmalla hymylläsi
Illan mittaan pullot tyhjenivät
Tunnelma oli katossa
Nauroin taas
Puhtaasta onnesta

Sitten tajusin, en ole nähnyt sinua pitkään aikaan
Etsin ja löysin
Nyt toivon etten olisi löytänyt, en koskaan nähnytkään

Et ollut yksin
Olit ystäväni kanssa
Kun huomasit minut tönäisit ystäväni pois
Käännyin, suljin oven ja juoksin
Ainut aatteeni oli, että minun on päästävä pois
Kuulin askeleita perässäni

Se olit sinä
Yritit selittää
Tuskalliset surun kyyneleet valuivat poskiani pitkin
Muistutin ruususta
Ja siitä kuinka paljon se merkitsi

Käänsin taas selkäni ja kävelin pois
Sydämeeni koski
Liian kovaa
Liian kauan
Vieläkin
Jouduin taas pettymään

Tajusin:
Ei puhdasta rakkautta ole enää olemassa
Eikä puhdasta ystävyyttä