Nimetön

Luulin että olit minulle tärkeä,
mutta olitkin ajatuksen jättämää jälkeä.
Taas tässä kävi näin,
minut hylättiin ja pois heitettiin.
Pidin sinusta oikeasti,
olinkin vain kakkoinen ja korvikkeen tapainen.
Satutit minua,
mutta en tuhlaa sinuun kyyneltäkään,
koska et ole sen arvoinen vaan naurettavan tapainen.
Tämä on jo niin nähty juttu,
että se on jo aivan tuttu.
On minut ennenkin vaihdettu toiseen,
henkilöön erilaiseen.
Ehkä se on niin että ihastun liian helposti,
mutta en voi sille mitään koska se tapahtuu aivan varmasti.
Kohta menee luottamus kaikkeen,
koska mikään ei koskaan onnistu kohdallani,
vaan menee aina vain piloille.
Kerrankin ajattelin että kävipä minulla hyvä tuuri,
kun törmäsin sinuun ja harhakuvaksi luulin.
Mutta olitkin todellinen ja minusta tuli onnellinen.
Toivoin tämän toimivan eihän niin käynyt taaskaan,
tuskin siis milloinkaan.
No ehkä vielä löydän ihmisen,
joka on minulle oikeudenmukainen.
Toivon että kaipaukseni sinua kohtaan loppuu pian ja saan rauhassa jatkaa eteen päin ilman että sitä pilaat.