Tyttärelleni

Tyttäreni.
Katson sinua ja näen minut
tahrattomana, puhtaana,
alttiina ja luottavaisena
ilman elämän vaatimuksia kasvaa kovemmaksi.

Et tiedä, että katselen
sydän ääriään myöten täynnä
rakkautta ja menetyksen tuskaa,
kun jonain päivänä elämä vie sinut pois

opettaa kantapään kautta sen, minkä olisin voinut kertoa,
ja mitä et kuitenkaan olisi uskonut
ennen kuin senkin kaiken koit
ja särjit sydämesi liian monta kertaa.

Tiedät kai silloinkin,
että elämä on hyvä niille,
jotka eivät kokonaan kovetu,

ja että tyttäreni,
luokseni saat aina tulla,
vaikka siivet olisi lyöty rikki.