kuukauden kuivuuden jälkeen
metsäautotie pöllysi niin, että
viimeinen samppanjapullo oli
kaadettava tuulilasinpesunestesäiliöön.
cd-levyt olivat sulaneet surrealistisiksi
peileiksi kojelaudan syvänteisiin.
emme kuunnelleet enää mitään,
vähiten toisiamme.
olimme eksyksissä,
vaikka risteäviä teitä ei ollut ollut.
avohakkuuaukealla limusiini olisi
mahtunut kääntymään,
mutta päätimme jatkaa.
illansuussa matka tyssäsi lukittuun puomiin.
sinä jatkoit matkaa jalkaisin,
minä jäin repimään hiuksiani rytmikkäästi.
lopulta kirjoitin viimeisen tahtoni päälaelle
ja kävin ojaan makaamaan.
kolmantena päivänä minut käännettiin
ja sammakonkutuisten silmieni lomitse
tunnistin maastokuvioisen kuosin.
näyttelin kuollutta niin hyvin,
että uskoin itsekin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit