Ei siinä sängynlaidalla istu kanssasi kukaan.
Yksin tuijotat lattiaan.
Päälläsi sairaalan kauhtunut asu,
se roikkuu ikävästi päälläsi.
Näen että sielussasi kaipaat kaikkea mennyttä ja menetettyä.
Näen että olet elänyt, elänyt koko sielullasi, nauttinut.
Loiste on kuitenkin jo kadonnut,
ei silmissäsi näe pilkettä.
Olet siinä yksin,
siksi olet surullinen
Selite:
Liian monta vanhusta ja ihan liian yksin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
