vuosien jälkeen ei yhteyttä ole
kumpikaan ei jaksa
ylittää siltaa
alla virtaa surullinen hiljaisuus
asioiden vaietessa itsensä näkymättömiin
en minä ollut se nainen
joka huoneessa tuijotti
kuivin silmin seinää
vain vähän hämmentyneenä
asioiden saamasta käänteestä
ihmeissään vain siitä ettei kyyneleitä
ollut enää itkettäväksi
loukkaus sattui korkeintaan tyhmyydellään
ei edes parempaa keksinyt
sänky oli pehmeä ja omassa seurassa
hyvä olla
miksi toivoa takaisin sitä
jonka ajatukset asuivat jo muualla
oli tulossa pitkä yö ja päivä
pysähtynyt ilma
väistelyä
draama oli kumminkin
lakannut liikkumasta minussa
sydän oli turta ja mieli katsoi
valoisaan tulevaisuuteen
seuraavaan yliajavaan junaan
mies jää yhdeksi novelliksi
ei jatko-osaa tulossa
se oli itketty
jo kauan sitten
ihoni tuoksui puhtaalta
halaan itseäni vain varmistaakseni
että olen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit