Harvoin käytetty koti

Syysiltojen hämärässä, Klubilla suojassa
ehkä hieman humalassa, mutta Eksyneenä musiikissa
PaperiseT Ruusut tulevaisuuden tarkoituksesta tIisaa,
unelmia myyvät, mutta eivät onnea osaa liisaa.

Kerran kuussa TiskiJukka Hirtetään,
hetkeksi huolet piilottaa, vaikkei korjaakaan mitään.
Pettymykseen jälleen päättyvät päivät,
turhat toiveet taas eiliseen jäivät.

Mutta olisiko turhaa toivoa parempi toivottomuus?
Väliäkö tuolla, kun kaikkea dominoi harmaa mauttomuus.
Ehkä helmikuisten öiden synkkyys kaiken muuttaa,
kun minut Valoon Sitoo, kunnes pilkku hyvästiksi vilkuttaa.