Sinä olet kallio,
johon aina murskaudun.
Sinä olet meri,
johon aina meinaan hukkua.
Sinä olet köysi,
joka hiertää kaulaani.
Sinä olet veitsi,
jonka näen ranteillani.
Sinä olet piikki,
jonka tunnen sydämessäni.
Sinä olet pimeys,
joka valtaa sieluni.
Sinä olet demoni,
joka vie meidät kaikki...
Selite:
...Mitäpä tuosta...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upee! Mä tykkäsin, paljon.. oot tosi hyvä kirjotteleen :)
Pidin runostasi.. Siinä oli sitä jotain! :)