Seisoit enkeli siinä
vierelläin,
enkä apua osannut pyytää.
Itkin sielu tuskasta turtana,
mieli maailman reunoilla liitäin.
Hiljaa, varoen kokoon käperryin,
painoin vavisten sydäntä arkaa.
Jospa vielä se jaksaisi sykkiä
ja
hetken elähdyttää
ihmisparkaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis ja kipeän surullinen. Hieno runo. :)
Kaunis ja kipeän surullinen. Hieno runo. :)