Mato matala

Ruohonjuuritaso,
lattialta maailmaa tarkkailen,
korvani siltä tukin.

varpaat villakoirien kanssa
kättä lyövät,
sohvan alla kauhtunut riepu,

nurkassa

syrjään sysätyt
synkät aatokset,
huuto huutamaton,
itku itkemätön,
viha purkautumaton.

Kutsun teitä luokseni,
antakaa voimanne,

tulkaa,

puhdistakaa.

Ja lattialle,
tänne jään,
voimattomana
varpaita tarkkailemaan.