Olet kuin metsäkauris
joka säikähtää jopa omaa askeltaan
Kuin pieni lapsi tuntemattoman edessä
piiloutuu äidin hameen helmaan
Silmäsi
kuin hiomatonta akvamariinia
Läpi ei näe
Mystisyytesi piirtää kuvia
tyynen veteni pintaan
Värähtelee sydämeni äänirauta
Turmelematon vilpittömyytesi
lyö polvilleen sielun langenneen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi