Sanna, tää on sulle omistettu.
Et oo viel kuollut, mut et oo elossakaan.
Et taida itsekää tietää kumpaa haluat.
Yksin kuljet ku ei sust oo totta puhumaan.
Piikität ittees, paskaa sun suonen kulkemaan.
Luulet et se koht rupee helpottaa.
Läheises karkotat ku ei ne jaksa enää,
voimiaan sulle luovutaa.
Oisko sun jo aika yritää?
Ruveta elämään vai haluatko mennä
isäs viereen lepäämään?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava runo, etenkin sen viimeinen säkeistö. Toivottavasti ystäväsi asiat kääntyvät parhain päin. Onnea syntymäpäivänäsi.
surullista, kuinka huumeet vie. :(
Nuoren tytön äitinä minua riipaisi tämä runosi. Se on hätähuuto. Kun vain runon kohde ymmärtäisi...