Istut aivan lähelläni.
Uskaltaisinko,
hipaista hiukan kädelläni?
Minä kuitenkin emmin.
Peräännyn,
olisiko aika oikea myöhemmin?
Lopulta lähdit luotain.
Hiljenen,
löytäisinkö rohkeuteni jostain?
Jään vain katsomaan.
Hymyilen,
lähdenköhän joskus seuraamaan?
Uskaltaisinko,
hipaista hiukan kädelläni?
Minä kuitenkin emmin.
Peräännyn,
olisiko aika oikea myöhemmin?
Lopulta lähdit luotain.
Hiljenen,
löytäisinkö rohkeuteni jostain?
Jään vain katsomaan.
Hymyilen,
lähdenköhän joskus seuraamaan?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
selkeä, sanoillaan hyvin kuljettava runo,
jossa tunne tuntuu aidolta, pohdinta tutulta