Kun elämä kääntyy iltaan

Runo: Kun elämä kääntyy iltaan

Elämän pitkä päivä kääntyy

vihdoin odotettuun iltaan,

ja kuu hymyilee taivaalla,

Jumala laskee hiljaa

naristen alas

epätoivon rappuset,

rappuset joilla ennen

lensivät rakkauden

valkoiset kyyhkyset,

vihreät seppeleet nokissaan,

toivat toivon jostain

pyhästä ja arvokkaasta,

henkisestä aarrearkusta

jonka sisältö

jaettaisiin

kaikkien halukkaiden

kesken,

sen jälkeen tulivat

raivon sisaret,

isot siivet lepattaen,

halkoen ilmaa,

ostivat maailman pimeällä

taivaalla

loistavalta kuulta,

tunkeutuivat

kaikkein pyhimpään

sakramenttiin,

kunnes,

taivaalta iski salamat ja

rankkasade,

tuhannet vedet jotka huuhtoivat

tuhannet tikarit

pois pahuuden käsien

ulottuvilta, ja

sen he tekivät

rakkaudella, ja Jumalan

loputtomalla armolla,

aamen!