Olen murheen murtama,
tämän maailman rikkoma,
pelkkää vihaa ja kateutta,
elävätkö kaikki ilman rakkautta.
Kauhua ja epätoivoa,
surua ja pelkoa,
jos ei mistään turvaa saa,
mistä enää suojaakaan.
Sotaa ja nälänhätää,
kaikessa on jotain mätää,
muut eivät auta toisia,
rikkaat ovat täynnä loisia.
Onko parempaan enää paluuta,
onko ihmiskunnalla enää toivoa,
kyllä me voimme vielä parantua,
mutta siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Avatkaamme silmämme,
nähkäämme jälleen toisemme,
ei ole sinua tai minua,
ei ole syytä yksin virua.
Yhdessä täällä eletään,
yhdessä tämä korjataan,
vihasta rakkauteen,
surusta iloon.
Ainoa mahdollisuutemme,
on olla avuksemme,
empatia on muistettava,
ja muita ihmisiä kunnioitettava.
tämän maailman rikkoma,
pelkkää vihaa ja kateutta,
elävätkö kaikki ilman rakkautta.
Kauhua ja epätoivoa,
surua ja pelkoa,
jos ei mistään turvaa saa,
mistä enää suojaakaan.
Sotaa ja nälänhätää,
kaikessa on jotain mätää,
muut eivät auta toisia,
rikkaat ovat täynnä loisia.
Onko parempaan enää paluuta,
onko ihmiskunnalla enää toivoa,
kyllä me voimme vielä parantua,
mutta siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Avatkaamme silmämme,
nähkäämme jälleen toisemme,
ei ole sinua tai minua,
ei ole syytä yksin virua.
Yhdessä täällä eletään,
yhdessä tämä korjataan,
vihasta rakkauteen,
surusta iloon.
Ainoa mahdollisuutemme,
on olla avuksemme,
empatia on muistettava,
ja muita ihmisiä kunnioitettava.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit