Taivas jo tummuu ja sinä vain viivyt
aurinko häviää metsien taakse,
pilvien lomitse kuutamon loiste
valaisee rantaa, olen kuin eksynyt.
Kuunnella yölinnun laulun voisin
rauhaa ei anna sydämein mulle,
miksi et saapunut lupasit tulla,
pettynyt sydämein tietää nyt toisin.
Aamu on harmaa ja koleus iskee
miksi, oi, miksi, sydämeni kysyy?
Rakastitko lainkaan, tiedä en varmaan,
kuitenkin aina aurinko nousee.
Korennon lento ylitse pääni,
lintujen sirkutus rantojen puissa,
taivaalla pilvien pumpulilautat,
tuuliko itkee mun ikävääni>
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
