Eivät minun sanani lakanneet olemasta
kirjaimet kuivuneet -
enkä edes minä
hiljaisuus on nyt ollut enemmän läsnä
kun olen opetellut taas näkemään
ilman sinisten silmien viimeistä kiroa
kaikki ei ole kaunista
eikä ystävyys ikuista
mutta minä näen taas
paljon enemmän -
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| olenNainen | Kulotettu rakkaus | 25.1.2012 | 7 | Runo |
| olenNainen | Ikävä ryöpsähtää sielusta silmiin | 8.11.2011 | 5 | Runo |
| olenNainen | Pieni ihminen, suuri ihme | 30.10.2011 | 1 | Runo |
| olenNainen | Et sinä voi minua satuttaa | 28.10.2011 | 5 | Runo |
| olenNainen | Mistä löytyisi se voima | 29.9.2011 | 1 | Runo |
| olenNainen | Älä tule tänään | 25.9.2010 | 10 | Runo |
| olenNainen | Tiedän - | 11.8.2010 | 0 | Runo |
| olenNainen | Sain enemmän | 11.8.2010 | 5 | Runo |
| olenNainen | Enkä edes minä | 11.8.2010 | 4 | Runo |
| olenNainen | Ennenkin | 12.2.2010 | 1 | Runo |
Kommentit
Harmoniaa ;) pahanolon reunoilla silti täällä kuljetaan..
Taitavasti käyvät sanoja. Otsikko on myös hyvin valittu. Runosi ovat sellaisia, joita mielellään lukee uudestaan ja pysähtyy niiden ääreen.
paljon puhuva teksti arjen ihmeistä. hienoa.
Pettynyt tunnelma, mutta kuitenkin enemmän rauhallisen toteava kuin katkera. Ajatuksia herättävä runo!