Alhaalla tiellä aura
syö mustaan jäähän karheaa raitaa.
On tammikuu, ja välipalaomenat
jäätyvät kauppamatkalla repun taskuun.
En ole nähnyt sinua puoleen vuoteen.
Hidastan, kun kuulen
kylmästä natisevat kadunvarren puut.
Kun muistan kulkevani
ruskeiden lehtien ja ruohon päällä
ja lumen, joka on keinunut merenä,
jota sinä jossain viistät kädelläsi veneen partaalta.
Tukin ikkunan alareunan huivilla.
Paistan omenat kanelin kanssa.
Pussissa lukee Deutschland, siellä on lämpimämpää.
Missä lienetkään, tule huomenna, jonain päivänä -
katsotaan karttakirjasta sinulle uusi matka.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi