kuinka solmut auki saisin
miten sanoa tohdisin
ettei liittomme tämä
enää koskaan toimisi
tajuaisit jo
se viimeistä on menoa
tämä liitto
täysin tuomittu.
rakkaus kuoli
kauan sitten
viha ja katkeruus
tuli tilalle
kaikki kaunis tuhottu
kahleista päästä
vapautta anna maistaa
hymyn palauttua kasvoille
se loistais kaikkialle
anna mun mennä
en voi tässä olla
rakkauden luokse lentää
sinne missä on suoja
voi auta mua luoja
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kuinka ihmissuhteet voivatkaan riipoa pientä ihmistä, tunteineen, kun on päässyt vapaaksi eronsa surrut on taas vahva elämään, toivotaan että tämä aika menee ja hän päästää sinut vapauteen, että saat koota talvessa itsesi uuteen elämänkevääseen, *voimia sinulle* runosi koskettaa
Kauniinherkkä, surun ja tuskantäyttämä, mutta niin aito ja koskettava....tiedän tuon tunteen...itsekin aikoinani taistellut tuon saman asian kanssa, mutta selvisin voittajana, toivottavasti sinäkin...
paljon on mietteitä ja ajatuksia. pahoja tunteita ja kaipuuta. hieno teksti.
surullista mutta kaunista