Hyppäsin kaivoon.
Oli jäätävän kylmää vettä.
Jalat eivät yltäneet pohjaan.
Pysyin hengissä,
hurjan hyppyni into lämmitti,
pian totuin kylmyyteenkin.
Lilluin kuin kala vedessä,
hyrisin tyytyväisyyttäni,
minä tein sen vihdoinkin.
Mutta miksi?
Oi minua mummorukkaa,
kukaan ei totuutta kertonutkaan.
luulin löytäneeni taivaan,
apua ikääntymisen vaivaan,
mutta kaivo ei olekaan nuoruudenlähde.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Liisa-Sinikka | Salomonin tuomio | 23.1.2011 | 1 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Pieni ihme | 4.6.2010 | 9 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Mummo kaivossa | 18.3.2010 | 3 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Tähtipolulla | 16.1.2009 | 30 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Olet mennyt | 7.1.2008 | 13 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Siniset päivät | 21.11.2007 | 6 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Ihme | 25.6.2007 | 12 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Viiden minuutin runoilija | 20.3.2007 | 11 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Rakastamisen vaikeus | 5.3.2007 | 17 | Runo |
| Liisa-Sinikka | Onnellisesti yksin | 28.1.2007 | 18 | Runo |
Kommentit
Ai kun kiva, viimeinen säe erityisesti nosti hymyn huulille :) Kiitos!
mukava tunnelma
Se on sangen hupaisaa, kun ikääntyessä hieman hupsuksi tulee