Toiveeni heräsivät
muutamasta sanasta
ja romuttuivat vielä vähemmästä.
Ikävän tuska ei päästä irti minusta.
Sanoit, ajattele tulevaa.
En voi kun sydäntäni puristaa.
Pelkään sen tulevankin
muuttuvan pettymykseksi.
Sydän ei jaksa toivoa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava.
Tuttu juttu. Hienosti kerrottu. Hyvä!
Pysähtyy hetkeksi maailma
ennen kun taas aurinko nousee
Hieno runo:)
Pettymys ja kaipuu kuvastuu koskettavasta runostasi.
Tulevaan kannattaa uskoa, vaikka epäilyttääkin.
Hieno ajatus. Hyvä!
Kun lukee runoasi, tulee koko aijan vain enemmän sääli. Toivottavasti kohde lukee myös...olo helpottuu!