Siinä sinä aina istuit
pyöreässä päydässä.
Siihen minä aina istuin,
kuuntelin ja puhuin
kun en hiljaakaan osaa olla.
Katsoin sinua
kun en katsettani sinusta
irti saanut.
Rakastuin,
nielin.
Lopulta voitin.
Sain sinut.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkkä ihastumisen hetki.
No pitkät kirjoitus välit ei haittaa on kiva huomata että sun runosuoni pulppuaa jälleen. tämäkin on todella hyvä ja onnistunut, kuvaa kirjoittajaansa erittäin hyvin ja sun tunteita.
Runosi kolahti... itsellänikin muistoja pyöreästä pöydästä.
Pidin.