Siinä sinä aina istuit
pyöreässä päydässä.
Siihen minä aina istuin,
kuuntelin ja puhuin
kun en hiljaakaan osaa olla.
Katsoin sinua
kun en katsettani sinusta
irti saanut.
Rakastuin,
nielin.
Lopulta voitin.
Sain sinut.
Selite:
On niin hirmu pitkiä kirjoitus välejä nykyään. Tuntuu tosi vaikeelta kirjoittaminen joka tavalla. Mutta parantelen kun taas alkaa sujua paremmin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkkä ihastumisen hetki.
No pitkät kirjoitus välit ei haittaa on kiva huomata että sun runosuoni pulppuaa jälleen. tämäkin on todella hyvä ja onnistunut, kuvaa kirjoittajaansa erittäin hyvin ja sun tunteita.
Runosi kolahti... itsellänikin muistoja pyöreästä pöydästä.
Pidin.