Niin humisevat nuo lehdettömät puut, kuin sydämeni mun, ne toistavat tauotta sitä, mitä kukaan ei lähemmäksi saata, ei toista, ikävää potemasta, ei saavuta sisintä sun.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| amo te | Kesäpäivä | 13.8.2015 | 8 | Runo |
| amo te | Punaista harmaalla | 1.8.2015 | 9 | Runo |
| amo te | Piirrä minut | 28.7.2015 | 6 | Runo |
| amo te | Olematon | 25.11.2014 | 2 | Runo |
| amo te | Vaihtelevaa säätä syksyisin | 16.9.2014 | 2 | Runo |
| amo te | Sukella mukaan... | 16.9.2014 | 7 | Runo |
| amo te | Kukkaiskieltä | 5.6.2014 | 0 | Runo |
| amo te | Toiveita | 24.5.2014 | 0 | Runo |
| amo te | Syli | 24.5.2014 | 0 | Runo |
| amo te | Kesäinen päivä | 23.5.2014 | 1 | Runo |
Kommentit
Kaipaus tässä ikävän siivin yrittää lentää lähelle, olkapäälle, sisälle sieluun asti.
Vahvasti tuntee tämä runo.
Kaipaus tässä ikävän siivin yrittää lentää lähelle, olkapäälle, sisälle sieluun asti.
Vahvasti tuntee tämä runo.