sinä joka olisit,
vaan et ole,
joudut kuolemaan virheideni takia,
en arvannut,
en tajunnut,
kunnes nyt ymmärrän,
mitä tein,
tämä olo,
mitä menin tekemään,
en sua pidellä saa,
en koskaan nähdä voi,
miksi?
miten?
paha olla!
ajatukset ei katoa!
ne kalvaa ja kalvaa!
kunnesolen tyhjä ja virheistäni oppinut...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava runo. Asioiden satuttavuus on niiden lopullisuudessa. Tuollaisessa tilanteessa olevalle toivon koko sydämestäni rakkautta ja jaksamista. Kuitenkin elämä jatkuu.