Toissapäivänä
puhuin ääneen
muutaman sanan
on satanut siitä saakka
sain purjot nostettua
joriininjuuret vielä
penkissä likoaa
niitä on kolme
minuja vain yksi
ja minulla yksi mieli
joka on matalammalla
kuin nuo roikkuvat pilvet
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| epuli | Ystävä | 14.2.2013 | 20 | Runo |
| epuli | Sutii | 9.2.2013 | 0 | Runo |
| epuli | @->-> | 6.11.2012 | 6 | Runo |
| epuli | Jopas sattui | 23.10.2012 | 3 | Runo |
| epuli | Yksi n | 17.10.2012 | 6 | Runo |
| epuli | Legendaarinen lause | 4.10.2012 | 1 | Runo |
| epuli | Hyvä mieli | 4.10.2012 | 7 | Runo |
| epuli | Kun huominen on eilistä | 30.9.2012 | 2 | Runo |
| epuli | Helppo valinta | 24.8.2012 | 2 | Runo |
| epuli | Mutta miksi ??? | 10.7.2012 | 4 | Runo |
Kommentit
tämä on niin syksyä kun olla voi,
välistä sataa ja paistaa, välillä sateenkaarikin,
ja sitten, se on kuin runon pätkää, syksyllä satelee vettä, eikä kukissakaan riitä mettä!
Hyvin tavoitettua syystunnelmaa. Kuvaavaa tuo "minuja vain yksi" jne.
haikea
Haikea, herkkä runo...hyvä
Nonniin, alkoi taas vanhoille tavoilleen; satamaan yhtäsoittoa!
Kyllä se jonkin verran vaikuttaa, mutta sisuunnuin ja kävin kuin kävinkin karpalossa samaan tahtiin kuin poutaisimpinakin päivinä.
Löysin ekalta mättäältä ehjän suvenkorennon. Toin kotiin. Ei se herää henkiin, mutta muistuttaa...
uih kuin haikeaa, koskettaa