Leposijakseni tahdon, kotimaailmasta lehdon, kehdon
hiekasta autiomaan
Missä tähti viimeinen tuikkii, hietapedot luikkii, tuiskii
kesytön tuuli.
Jos voit mun sinne kantaa, hetken vielä antaa, santaa
hienoa niin pian oon.
Mut vie tuhkani Kuuhun, suutele mua suuhun, muuhun
vailla elämää ei voi.
Ohi haudan laavun, alla kevään kaavun, saavun
salaa vihreyteen.
Muista aikaan kuuden, jos saat tilaisuuden, uuden
saan elämän niin!
Juuri vaihteessa kuun, luokse seitsemän puun, tuun
säteellä auringon.
Yöt päivien perään, maljan sirpaleet kerään, herään
lämpöösi taas
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi