roosahei

Katsot peilistä itseäs
Oot ruma, tyhmä ja leveä
Tajuutko, ihminen muuttuu
Paljon sulta kokemusta kuule puuttuu

Aikaan saat vaan pelkkää turhaa
Syyllisyys painaa, vaikket oo tehny mitää murhaa
Epätoivo alkaa vainaa
Hei c’moon et sä voi ittees alas painaa

Valvot vaan aina öitä
Sua stressaa, kun et saa töitä
Oot hukannu ittes
No mut hei mitäs sitte

Koulua et jaksa käydä
Oot niin tätä elämää täynnä
Sun tarvis välil vähän hengittää
oot poikki, mut et tajuu levähtää

Älä itke hei
Niinku viimeks, masennus voiton vei
Kyl sua joku viel rakastaa
Etkä tuu koskaan vanhaan takas palaa