neiti90

Tuulenhenkäys - lyijyn tuoksu paperilla,
Nuorallatanssia - runoutta.
Elettyä on turha muistella,
Tuuli vei sen mennessään, kuiskauksen sillalle.

Seison sen reunalla ja kuuntelen elettyä elämiä,
Missä minun menneisyyteni on?

-hakkasi sinua, seurasi ja syytteli-
Tuo kuulostaa omaltani, niin rumin sanoin,
Olin minäkin ilkeä - ei kai syytöntä lyödä?

Vastalauseita - elämäsi ei valehtele sinulle,
Mielesi tekee temppunaan vain.

Ei, minä olin typerä, valehtelin tekonani, pelkäsin totuuden seurauksia.

-sinua epäiltiin koko ajan, sinut kyseenalaistettiin- kuulen.

Kyynelet polttavat, kasvoni kastuvat, suolaisuus kieltää, tuoreisiin haavoihin hieron suolaani
-Se sattuu.

Vapauden hinta on kova, raakalaismainen peto, pureva - vangitseva se minut on hetkeksi, ellei jopa iäksi.
Syyllisyyden tunne ei poistu, se pysyy.

Eletty elämä lentää kuiskauksen sillalle,
Eläjä jää yksin tunteineen,
Eikä hän oikeastikaan osaa lentää,
Eikä hän osaa oikeaa reittiä
-ei vielä mihinkään...