Yö
Ehkä minä annoin enemmän kuin tarpeeksi
ja annoin itseni rakastua ihan kokonaan.
Sen jälkeen katsoin sinua muiden naisten kanssa
ja annoin itseni mennä rikki ihan kokokonaan.
Enkä oikeastaan voinut olla edes vihainen sinulle
koska olit vapaa olemaan niiden kanssa.
Ja olisinhan minäkin ollut vapaa olemaan muiden kanssa
mutta sydämeni ei ollut. Eikä muuten ole vieläkään.
Ja nyt mietin kaikkea
mitä sinä sanoit kesällä.
Ja eniten tahtoisin tietää
oliko se edes totta
vai muistelenko pelkkiä
valkoisia valhetta.
Minä muistan kesästä kaiken vaikket sinä muistaisi mitään,
mutten osaa sanoa onko se lahja vai taakka.
Eniten harmittaa etten koskaan kertonut, että et
ollut ihan mitä tahansa tai kuka tahansa minulle.
Paitsi kun nukuit silloin yöllä siinä vierellä, ja itse
valvoin ihan koko yön. Miten olisin saanut unta.
Silloin kerroin sinulle ainakin sata ja kaksi kertaa,
että minä rakastan sinua ihan hirveän paljon.
Ja rakastan muuten vieläkin.
Ja nyt mietin kaikkea
mitä sinä sanoit kesällä.
Ja eniten tahtoisin tietää
oliko se edes totta
vai muistelenko pelkkiä
valkoisia valheita.
Sanoin ne asiat sata kertaa yöllä, koska tiesin etten koskaan
voisi sanoa niitä sinulle päivällä kun olet hereillä.
Ethän sinäkään koskaan ollut hereillä ja viimeisenä yönä vielä vähemmän.
Mutta nyt täällä on jo niin aamu, että katulamputkin ovat syttyneet.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi