Siskoni,
lähdit pois pesästä
pillimehun ääreltä
kirsikkapuun katveesta
lentokoneiden hurinasta
äidin lettupannulta
lämpimältä nurmikolta
seinän toiselta puolelta
Siskoni,
tykkään susta,
kuiskasin korvaasi aamulla,
kun teit minulle majan
veit muumilaaksoon
autoit olemalla iso
Ja peikon kanssa huudettiin
uudestaan ja uudestaan
”Lisää, lisää”
Siskoni,
sinä läksit muualle,
mutta olet silti
puron pohjalla
maalitehtaan kupeessa
omenapuun latvassa
muumipeikon vieressä
tyynyn painautumassa
bussiretken päässä
siellä missä minäkin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oi, tosi nätti runo <3
Olen aina toivonut itselleni isosiskoa,
mutta saan tyytyä pikkusiskoon ja
pikkuveliin vaan. :P
Kauniin otsikon alta
herkkää ja kaipaavaa
tekstiä rakkaalleen.
Ihmeellisen suloinen runo. Yleensä tällaiset eivät teemaltaa iske minuun, mutta tästä tykkäsin oikeasti. <3