Kahleet käsissäsi voit piilottaa taakse selkäsi.
Kahlinnut olet itsesi siihen menneisyyteen, joka öitäsi piinaa ja uneen ei päästä.
Kerrot kaiken jo menneen mutta silmistäsi näkee, ettet ole vapaa.
Miksi peität kyyneleidesi oikeat syyt ja uusia lupauksia teet, kun vanhatkin ovat rikkoutuneet.
Pakenet turhien selittelyjen taa vaikka me kaikki näemme totuuden itkeneistä silmistäsi.
Et ranteita raatelemalla kahleita koskaan irti saa. Tarvitset jotain vahvempaa.
Tarvitset voimista vahvinta, ja se on rakkaus. Välitystä ja rakkautta.
Kahleet muuttuu tomuksi ja olet vapaa lupauksistasi. Et niitä enää tarvitse.
Ei tarvitse luvata, älä koskaan anna enää itseäsi hukata.
Haavat paranee ja arpeutuu. Muistot eivät katoa mutta autamme unohtamaan vaikka jäljet kulkevat mukana loppuun.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi