Mun elämältä suunta puuttuu, niin tyhjältä ja mitättömältä sisällä tuntuu.
Eikö mitään ole tehtävissä, että tämä elämä missä
pimeys hallitsee, valoksi taas muuttuu?
Kaikki tämä suru on minut uuvuttanut.
Vaikka silmäni suljen ei uni auta,
nukkuakseni leposijan pitäisi olla tyhjä hauta.
Äänet mielessäni pitävät valveilla. Iäksi en vielä sinne halua, en elottomia kasvoja niin kuin kaatuneilla.
Miten elämäni saankaan taas jatkumaan kun tuntuu että kaikki muistot saavat vain sydämeen sattumaan?
Sait elämältäni pohjan putoamaan mutta en halua kumminkaan unohtaa.
Haluan, että selität ja korjaat kaiken, saat kaiken kivun loppumaan.
Ei tunteet ole siltikään kuolleet, vaikka silmät ovat kauan itkeneet
Vaikka haluaisin, en pysty sinua päästää pois lähtemään.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
