Kuljen läpi kaikuvien sydänten metsän,
joita peittää pienet kupariset askeleet, seurattesani niitä tunnen kevyen kosketuksen olkapäälläni, sievä keijukainen kuiskii salaisuuttaan notkuen tuulessa hulmuavien hiusten peitossa, silmät valjastettuna täyteen totuutta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runo valjataa taitosi esille oikein hyvin :) <3
kauniisti osaat sanoillasi maalata tarinan eteeni.pidän.