Arki

Arki on nyky ihmisen sinfonia melankolialle.

Tylsyydestä ja toistuvuudesta on sen nuotit koostettu
ja paeta keinolla millä hyvällä sitä haluamme
ettei meidän sitä tarvitsisi kohdata.

Pienen maailman itsellemme rakennamme,
turvapaikan joka omakuvilla on vuorattu.

Hetkiksi sinne unohdumme jotta arjen harmautta jaksamme,
mistä muualtakaan sitä löytäisi voimansa. 

Niin mistä muualta?
Ehkä arjen taiasta
hetkistä arvokkaista rakkaasi lähellä
niistä on arjen taika löydettävissä

Ei arki katsos ole sinfonia melankolialle
ellet itse sen säveliä niin tulkitse. 

Sinulla valta ajatuksiasi toiseen suuntaan on ohjata
pois elämän harmaudesta.

Ei tekosyitä enää tylsyyttä syleillä
sillä silmät avaamalla arjen kauneus on löydettävissä.

Arjessa kohtaavat katseet oman rakkaan kanssa ovat häviö melankolialle.

Omistakaa nuo kohtaamiset suudelmille.